Nihattulan kosteikkohanke 

Nihattulan kosteikkohanke on valmistunut kesällä 2026!

Raisun pitkäaikainen kosteikkohanke on vihdoin valmistunut tänä kesänä 2026. Jo vuonna 2017 aloitettu prosessi saada Raidonjärven valuma-alueella kosteikkoa on saanut ensimäisen virstanpylvään Hattulaan, Nihattulan tilan alavaan notkelmaan, jossa on toteutettu aikaisemmin metsäojistusta sekä avohakkuun jälkeisiä metsänuudistamistoimenpiteitä. Kosteikko toteutettiin valumavesien patoamisella ja veden nostamisella padotusrakentein suoraan notkon alavimman alueen päälle sekä alueen yläjuoksulla toteutetuilla kaivuutöillä, jotka lisäsivät kosteikon tehollista pinta-alaa. Veden kiertoa kosteikon eri osissa on parennettu lukuisilla niemekkeillä ja saarekkeilla, jotka tehostavat koskeikon hydraulista tehokkuutta ja pidentävät veden viipymisaikaa. Kosteikon saarekkeet ja niemekkeet myös lisäävät samalla vesi- ja kahlaajalintujen suosimia reunavyöhykkeiden sekä erilaisten pienelinympäristöjen määrää.

Kuvia hankkeen varrelta sekä valmiista kosteikosta!

Hankkeen taustaa

Laadultaan Raidonjärvi on tummavetinen, rehevä ja matala järvi. Valuma-alueella on paljon soita, mikä näkyy järven melko tummassa värissä. Läheisiltä pelloilta valuu myös kiintoainetta ja maatalouden kuormitusta. Yhdistyksen vastuuhenkilöt ryhtyivät kartoittamaan mahdollisuuksia veden tilan parantamiseen ja laskeutusaltaista oli saatu hyviä kokemuksia järven kuormitusta vähentämään.
Tavoitteeksi asetettiin, että laskeutusaltaiden avulla saadaan estettyä kiintoaineen kerääntyminen järveen ja pitkällä aikajänteellä lasketusaltaisiin syntyisi kosteikkoa, joka sitoisi myös lannoitteista kertyvää kuormitusta. Toimenpiteillä olisi siten laajaa ja pitkäaikaista ja laajaa
Tällä hetkellä, kun Raidonjärveen laskevissa ojissa ei ole ollut  laskeutusaltaita, järvi toimii itse laskeutusaltaana ja järven veteen ja sen pohjaan on vuosikymmenten aikana kerääntynyt runsaasti humusta ja kiintoainetta valuma-alueilta sijaitsevilta soilta ja pelloilta, joka heikentää paitsi ympäristöarvoja myös virkistyskäyttöä.

Suunnittelun tavoitteet ja prosessi

Nihattulan tilan kosteikon perustamisen tavoitteena on pienentää alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa valuma-alueperäistä kuormitusta sekä lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Kosteikko luo toteutuessaan soveltuvia elinympäristöjä etenkin vaateliaalle ja uhanalaistu- neelle kosteikkolinnustolle, jonka menestymistä uhkaavat erityisesti soveliaiden poikue- elinympäristöjen väheneminen. Kosteikko monipuolistaa myös maisemaa ja luo alueelle uu- sia lajirikkaita vaihettumisvyöhykkeen elinympäristöjä.
Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija kutsuttiinkin kartoittamaan jo aiemmin mahdollisia kosteikkoa-alueita Raidonjärven valuma-alueella, jotka merkittiin laskuojiin kartalla.
Suurin osa näistä mahdollisista kosteikkopaikoista sijaitsi yksityisomistuksessa olevilla kiinteistöillä.
Tämän lisäksi yhdistyksessä tutustuttiin talkootyönä lähistön ja Vanajaveden kosteikkohankkeisiin ja kutsuttiin yhdistyksen vuosikokoukseen (2020) edustaja esittelemään heidän hankkeitaan konkreettisesti ja jakamaan kokemuksia. Tarkoituksena oli myös saadun lisätiedon avulla vähentää mahdollista muutosvastarintaa maanomistajien piirissä, ja tuoda esiin, että laskeutusaltaat ovat maisemoitavissa ja niistä voi saada myös konkreettisia hyötyjä esim. tukien muodossa.
Hankkeeseen saatiin mukaan kokenut suunnittelija Timo Niemelä Salaojakeskuksesta (nykyinen KVVY). Hänen johdollaan kartoitettiin osin talkootyönä erilaisia vaihtoehtoja laskeutusaltaalle kartta- ja konkreettisena maastotyönä ja pohjana oli jo aiemmin aloitettu kartoitus. UPM:n kohteiden lisäksi syksyllä 2021 kartoitettiin paria Raidonjärven rantamille rajautuvaa kohdetta, joista toinen olisi mahdollisesti kaivamalla perustettavissa oleva pienimuotoinen laskeutusallaskohde ja toinen laaja-alaisempi mahdollinen kosteikon rakentamiskohde. Näitä kohteista käytiin keskustelua maanomistajien kanssa kevään 2020-2022 aikana. Lisäksi todettiin Santamäenojan mutkan suuntaisesti kulkeutuva pienimuotoinen kosteikko lähinnä Raidonjärveä olevan mahdollinen kohde kosteikolle. Näistä ei kuitenkaan päästy maanomistajien kanssa alustavaa keskustelua pidemmälle, emmekä päässeet etenemään yksityisten maanomistajien kanssa.

Vuonna 2020 UPM Metsä innostui hankkeesta ja teimme 12.8.2020 maastokatselmuksen Raidonjärveen laskevan ojan varrella, UPM-Kymmene Oyj:n omistalla kiinteistöllä. Teimme 12.8.2020 maastokatselmuksen Raidonjärveen laskevan ojan varrella. Katselmukseen osallistuivat allekirjoittaneen ja Raidun hallituksen puheenjohtajan Sami Kärnän lisäksi UPM:n metsäasiantuntija ja Pro Agria Etelä-Suomen Salaojankeskuksen suunnittelija. Maaston ominaisuudet ja luontoarvot eivät kuitenkaan tukeneet vaihtoehtoa. Esimerkiksi, luonnontilainen kivillä vuorattu puro haluttiin pitää entisellään, eikä ympäristö maaston muotoineen tukenut muutenkaan laajempaa kosteikkoa, jonka vaikutus olisi jäänyt varsin vähäiseksi. Samaisena vuonna hanketta käsiteltiin laajasti myös yhdistyksen vuosikokouksessa.

Marraskuussa 2020 haimme lisärahoitusta hankkeeseen myös Hämeen Ely-keskukselta. Huhtikuussa 2021 saimme myönteisen tukipäätöksen Hämeen Ely-keskukselta. Yhdistyksellemme myönnettiin 5000 euron avustus kosteikkohankkeeseen. Parempi paikka kosteikolle löytyikin sitten marraskuussa Nihattulan tilan maisemista ja tänne tehtiinkin yhteinen katselmus 11.11.2021.  Timo Niemelä kuvaili kosteikon paikkaa, että uusi kohde olisi siinä mielessä potentiaalisempi, että kohteeseen vaikuttaisi olevan mahdollista toteuttaa patoamalla melko laaja ja vaikuttava kosteikkokohde. Yläpuolinen valuma-alue olisi edelliseen nähden selvästi pienempi mutta kuitenkin noin 70 ha, mikä on ehdottomasti riittävä vesiensuojelukosteikonkin perustamisen lähtökohdista. Maastokatselmuksen jälkeen todettiin suunnittelijan toimesta:

• Kohteelle olisi mahdollista perustaa teoriassa hyvinkin laaja monivaikutteinen kosteikko patoamalla (patopengertä pitäisi rakentaa noin 155 metriä), jolla olisi laajoja hyötyvaikutuksia sekä luonnon monimuotoisuudelle että vesiensuojelulle vesien viivytyksen ja puhdistusprosessien toiminnan kautta.
• Luonnoskartoilla tarkasteltu alustavasti kosteikon perustamista kohteessa padotustasolla +136.80, ja näin muodostuvaa vesialuetta (pinta-ala n. 4 ha) on peilattu laaditussa kartassa
• Maanmittauslaitoksen korjattuun 2x2 maanpinnan korkeusmalliin. Ainakin ko. padotustasolla näyttäisi siltä, että kosteikon perustaminen olisi mahdollista ilman laaja-alaisempia kaivutöitä ja vedennoston suorat vaikutukset kohdistuisivat pääosin hiljattain avohakatulle alueelle, jossa vasta pieniä kuusentaimia. Kosteikon alavilla alueilla olisi hyvä olla vedennoston myötä vähintään noin 40-50 cm vettä, mikä vähentää umpeenkasvun nopeutta.
• Suunnittelualueen itäpäässä on parempaa vakiintunutta kuusentaimikkoa. Tarvittaessa kosteikon padotustasoa voisi ehkä vielä laskea tasoon +136.70, jolloin yläpuoliselle kusentaimikolle saataisiin turvattua vähintään 25-30 cm kuivavara.
• • Yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 75.6 ha. Valuma-alueen suhteellisen kompakti koko mahdollistaa sen, että alueelle saadaan perustettua haluttaessa mitoituksellisesti riittävän laaja kosteikko padotuksen eri variaatioin.
• Jotta kosteikon rakentamiskustannukset pysyisivät maltillisina olisi luonnollisesti eduksi, jos vettä voitaisiin nostaa alueelle suoraan patoamalla ilman laaja-alaisia kaivu- ja/tai pengerrystöitä. Ja kääntäen mitä pienempi padotustaso kohteessa sallitaan, sitä suuremmaksi kasvaa kaivutyön tarve kosteikon vesipinta-alan muodostamisessa ja sitä suuremmiksi nousevat rakentamisen kustannukset hehtaaria kohti

Maastokatselmuksen jälkeen toteutettiin luonnossuunnitelmia  ja asia eteni näiden pohjalta UPM:n päätöksen tekoon ja lausuntoon ELY-keskukselle. Joskin suunnittelualue pienentyi alkuperäisistä suunnitelmista:
PM olisi halukas lähtemään hankkeeseen mukaan, joskin kosteikon koko jonkin verran pienenisi siitä mitä maastokatselmuksessa oli esillä. Lähtökohtaisesti ko. olisi suuntaa-antavasti 1,5 – 2 hehtaarin suuruinen kohde, mikä alueelle olisi nyt mahdollista toteuttaa. Kosteikon toteutus osin patoamalla ja osin kaivamalla.

Nihattulan kosteikon luonnossuunnitelmat käytiin vielä läpi yhteisessä Teams-kokouksessa (Niemelä, Joensuu, Kärnä) maanantaina 17. lokakuuta 2022. Suunnittelu valmistui sovitun mukaisesti marras-joulukuussa 2022.

Vuonna 2024 UPM aloitti kosteikon rakennystyöt puunpoistolla, kaivuulla ja patoamisella. Kesällä 2026 rakennystyöt ovat vihdoin valmistuneet ja kosteikko myös tällä hetkellä 23.9.2026 saavuttanut suunnitellun veden pinnan tason.