Leskijärvi

Järven tila

Vesinäytteet otettiin 27.2.2017.
Vesi oli lähes kirkasta, lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna veden humusleima oli vähäisempi ja vesi oli myös värittömämpää. Vesinäytteen pH oli emäksinen tai lievästi happaman puolella, ja alkaliniteetti oli hyvä. Sähkönjohtavuus oli hieman luonnontasosta koholla. Pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta alusvesi (4 m) oli hyvin niukkahappista. Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävällä tasolla. Ravinnepitoisuudet olivat alusvedessä vain hieman pintavettä korkeampia. Ammoniumtyppeä todettiin alusvedessä vain vähän. Pintaveteen nähden kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet viittasivat sisäisen kuormituksen käynnistymiseen. Ravinnetaso oli lievästi rehevä. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen.

Leskijärvi pähkinänkuoressa

Pinta-ala: 21,8 ha
Tilavuus: ei tiedossa
Keskisyvyys: ei tiedossa
Suurin syvyys: n. 5 m
Valuma-alue: 1,6 km2
Korkeus merenpinnan yläp: 120,2 m mpy
Valuma-alueella sijaitsee Sotkalammi ja Sorsalammi
Valuma-alueella on melko paljon peltoja
Humusvetinen, karu ja lievästi rehevä, matala järvi
Leskijärvi laskee edelleen Raidonjärveen

Leskijärven luonnonarvoista

Kasvistoltaan mielenkiintoinen: Sahalehti* (Stratiotes aloides), kurjenmiekka, rantapalpakko, kaitapalpakko, purovita, ahvenvita, uistinvita, isovesiherne, ruskoärviä, pikkuvita (Potamogeton berchtoldii) ja rantaleinikki.
Leskijärven rannoilla ruovikkoa noin 20 m leveydeltä
Rantakasvistoa tervaleppä, tuhkapaju, rentukka, pullosara, myrkkykeiso, suo-ohdake, rantakukka, kurjenjalka, leveäosmankäämi ja suo-orvokki.
Pohjavesivaikutteisuus näkyi uposlehtisten kasvien runsautena ja rehevyytenä.
Kelluslehtisistä runsaimpia olivat pohjanlumme ja isoulpukka.
Järven kaakkoisrannalla on Rantalan metsän luonnonsuojelualue.

Sahalehti

Sahalehti (Stratiotes aloides) kasvaa harvinaisena eri puolilla Suomea, pohjoisimpana Kittilässä. Suomen järvet Lappia myöten saivat tämän vaateliaan vesikasvin lajistoonsa myöhäisjääkautisella lämpökaudella noin 11.000 vuotta sitten. Tuolloin moni muukin kasvi kasvoi huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Pääosin lämpökauden lajisto on jo aika päiviä sitten hävinnyt, mutta sahalehti on sinnitellyt nykypäiviin matalissa järvissä. Länsi-Suomesta laji puuttuu kokonaan ja rannikon tuntumassa se kasvaa vain Perämeren suistossa ja parissa paikkaa Satakunnan rannikolla. Harvinaisen sahalehden varassa elää myös maamme harvinaisin sudenkorentolaji, viherukonkorento, joka ei muita kasveja kelpuuta munimispaikakseen. Oletettavasti piikkinen sahalehti suojelee haavoittuvaisia toukkia kaloilta ja muilta saalistajilta.

Viherukonkorento

Viherukonkorento (Aeshna viridis) on Suomessa hyvin harvinainen ja paikoittainen, rauhoitettu sudenkorento.
Viherukonkorento elää vain vesistöissä, joissa kasvaa sahalehteä (Stratiotes aloides). Tämä kasvi viihtyy vain rehevillä, suhteellisen kirkasvetisillä järvillä joilla on kalkkipitoinen vesi. Tämän takia lajit ovat hyvin paikoittaisia. Viherukonkorentonaaras munii sahalehtituppaisiin, ja toukka elää sahalehtikasvustoissa. Sahalehti suojaa toukkia piikikkäänä kasvina kaloilta ja muilta korentojen toukilta. Lajin koko populaatio lentää tavallisesti iltahämärissä hankkimassa ravintoa.

Parannustöitä

Vesikasvien niittoa elokuussa 2015
Vesikasvien niittoa elokuussa 2014
Vesikasvien niittoa elokuussa 2013