Raidonjärvellä havaittiin sinilevää 10.7.2016. Levä muodosti pinnalle laajoja ruskeita lauttoja ja rantaveteen muodostui sinne tänne vihreitä lauttoja ja järven vesi oli täynnä vihreitä hiukkasia. Lähetimme näytteet Ely-keskukselle, josta tuli vahvistus, että kyseessä on todellakin sinilevä. Alla Ely-keskuksen koko vastaus. Teetämme levästä vielä myrkyllisyystestin. Tiedon saamiseen menee noin 1 viikko.

Hei Marko,

sain juuri lähettämänne levänäytteen mikroskopoitua. Näyte sisälsi Anabaena spp. ”twisted” –sinilevää eli kierteistä, helminauhamaista sinilevää.

Sinilevien parhaan kasvamisen kannalta järven pinnalla on kesällä liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne kasvavat parhaiten hiukan syvemmällä himmeämmässä valossa. Tästä syystä niitä ei yleensä huomata alkukesällä.

Mutta kun sinilevä vanhenee, lakkaavat niiden kelluntasyvyyttä säätelevät kaasurakkulat toimimasta ja levää voi kohota pintaan tyynellä säällä, koska ne eivät enää kykene estämään sitä. Jos tämän jälkeen alkaa tuulla, kerää tuuli pintaan noussutta levää jonnekin tuulen alapuolisen rantaan.  Levää voi kerääntyä yhteen kohtaan rannalla niin paljon, että sen voi helposti havaita paljain silmin.  Mutta niin kauan kun sama määrä levää on hajallaan järven vesimassassa, sitä ei ihmisen silmin yleensä huomata. Jos sää on tuulista, tuuli sekoittaa levän veteen, eikä se pääse nousemaan pintaan. Silloin se jää helposti huomaamatta.

Tärkeätä tässä on ymmärtää, että se levämassa, joka havaitaan yhdessä tietyssä paikassa rannalla, ei suinkaan ole syntynyt siinä, vaan se on alun perin kasvanut ympäri järveä sen valaistussa kerroksessa (levät siis tarvitsevat valoa kasvaakseen). Suurilla järvenselillä tuuli voi kerätä levää kymmenien neliökilometrien alueelta johonkin tuulen alapuoliseen rantaan. Ja jos järvi on kirkas, voi levää kasvaa useiden metrien paksuisessa vesipatsaassa. 

Levää siis voi kerääntyä pintaan erittäin suurista vesitilavuuksista. Kun kaikki se levämassa kerääntyy pintaan ja tuulen avustuksella johonkin rantaan,  voi yhteen kohtaan kertyä runsaastikin sinilevää.  Pienelläkin järvellä leväesiintymä voi olla runsas, jos ravinteita on ollut tarpeeksi levien kasvuun.  Syksyisinkin sinileväesiintymiä tavataan silloin tällöin, sillä vesimassan syystäyskierto nostaa syvemmältä ravinteita pintaan levien käyttöön.  Kun syksy etenee ja valon määrä vähenee, se alkaa vähitellen rajoittaa levien kasvua.

Sinileviä voi tällä tavoin nousta pintaan millaisella järvellä tahansa, myös hyväkuntoisilla, kirkkailla ja karuilla järvillä. Kyse on siis toisaalta luonnon omasta ilmiöstä, mutta rehevöityneillä järvillä sinileviä on yleensä runsaammin ja niiden aiheuttamat haitat järven virkistyskäytölle suurempia.  Levät tarvitsevat ravinteita kasvaakseen ja mitä enemmän niitä on saatavilla, sitä enemmän leviäkin on.

Sinilevän mahdollista myrkyllisyyttä ei voida varmasti tietää ilman kallista toksisuustestiä. Sen vuoksi on syytä olla varovainen ja pitää lapset ja kotieläimet poissa rannasta, jos sinilevää on siinä runsaasti. Uimistakin kannattaa välttää, jos leväesiintymä on runsas, eikä vettä pidä silloin käyttää löylyvetenä saunassa.  

ystävällisin terveisin
Martti Ylätupa

Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 119

martti.ylatupa(at)ely-keskus.fi

Yhdistyksemme vuosikokousta vietettiin 28.8.2015 Rengossa, Nummen koulun tiloissa. Tällä kertaa kokoukseen oli uskaltaunut allekirjoittaneen lisäksi 4 jäsentä. Kokouksen vieraaksi oli saapunut Hämeenlinnan kaupungin vesistöasiantuntija Heli Jutila. Hän piti mielenkiintoisen puheenvuoron laskeutusaltaista osana järvien suojelutyötä. Laskeutusaltaalla tarkoitetaan esimerkiksi ojan yhteyteen kaivamalla tai patoamalla tehtyä vesiallasta, jonka päätarkoituksena on kerätä pelloilta ja valuma-alueilta veden mukana liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta ja estää sitä pääsemästä vesistöön. Laskeutusaltailla voidaan pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta, sekä poistaa ja pidättää myös veteen liuenneita ravinteita. Niitä pidetäänkin kustannustehokkaina työkaluina järven veden laadun kestävään parantamiseen pitkällä aikavälillä.

Heli oli myös tutustunut suojeluyhdistyksen järvien valuma-alueisiin ja esittikin joitain paikkoja joille laskeutusallas soveltuisi. Keskustelimme kokouksessa, että yhdistys voisi lähteä ajamaan asiaa eteenpäin ja ensimmäinen tavoite voisi olla yhden altaan pienimuotoinen pilottiprojekti. Toivottavasti saamme tähän asiantuntija-apua jatkossakin Hämeenlinnan kaupungilta. Myös alueen toimijoiden ja yhdistyksen yhteistyö on tärkeässä roolissa projektin aikaansaamiseksi. Kokouksen aineistot löytyvät tuosta alta.

Kokouksen pöytäkirja ja liitteet.

Heli Jutila aineistot: Raidonjärven valuma-alue ja kohteet.pdf ja Laskeutusallas-kosteikko_suunnittelusta toteutukseen.pdf

Elokuun 12. päivä klo 9:00 Kaislapoikien koneet saapuivat jälleenLeskijärvelle melskaamaan. Järveltä saatiin taas rantoja parturoitua sekä keskellä järveä kasvavaa kasvustoa myös. 

Hei ja hyvää loppukesää.

Leskijärvi saaa taas tänäkin vuonna special treatmenttia eli Kaislapojat tulevat keskiviikkona 12.8.2015 niittämään järvelle koko päiväksi. Työstä saattaa aiheutua melua sekä tilapäisiä isoja kaislalauttoja, jotka ajautuvat rannoille. Mutta ei hätää, se on vain tilapäistä. Kaikki niitetty materiaali pyritään nostamaan pois järvestä.

Terveisin

Sihteeri Knuutinen:)

Yhdistys kokousti 2014 vuosikokouksen 7. heinäkuuta klo 14:00 Sotkalinnassa, Rengossa. Paikalle oli saapunut 6 jäsentä. Ohessa kokouksen pöytäkirja.

Vuonna 1965 valmistuessaan legendaarinen Sotkalinna oli Etelä-Suomen suurin ja kaunein tanssilava.

Vesikasvien niittoa leskijärvellä 5.9.2014.Leskijärven vesikasvit saivat jälleen kyytiä, kun Kaisapoikien niittokoneet niittivät järvellä koko kuuman elokuisen tiistai päivän 5.8.2014. Kaislapoikien lisäksi mukana talkoissa olivat Teuvo MIkkola, Rami Laulajainen sekä Marko Knuutinen (allekirjoittanut). Vesikasvien jätteen saimme jälleen levitellä Reijo Tuomolan pelloille.

 Niitto oli jo toinen peräkkäinen Leskijärvellä viime kesänä järveä niitettiin samoihin aikoihin. Innostuneet ranta-asukkaat ovat jo suunnittelemassa niittoa myös ensikesäksi.

Vanajavesikeskuksen myöntämä tuki oli osana mahdollistamassa onnitunutta niittoa tälle kesälle.

Kiitokset siis talkooväelle, Vanajavesikeskukselle, Tuomolan Reijolla ja kaikille, jotka mahdollistivat tämän 2014 kesän niiton.

Marko Knuutinen

Tässä on niittoa kesältä 2013.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry otti vesinäytteet molemmista järvistä kesällä 2013. Näytteet hautautuivat byrokratian rattaisiin, josta ne tulivat esiin vasta loppukesästä 2014. Raporttia pääset katselemaan täältä.